Vilkas kävelykatu, jota reunustavat kahvilaterassit ja kivitalot

Katutilan uusi herääminen asukkaiden ehdoilla Mitä tapahtuu kaupungissa silloin, kun moottorien jylinä vaimenee ja asfaltti luovutetaan jaloille? Ensimmäinen muutos on usein lähes huomaamaton: keskustelu onnistuu ilman äänen korottamista, katse nousee rakennusten julkisivuihin ja ohikulkija pysähtyy hetkeksi. Kun auto ei enää määritä kadun rytmiä, tilaa vapautuu kävelylle, pyöräilylle, oleskelulle, kaupalle ja kohtaamisille. Kaupunkielämän ratkaisut alkavat tällöin näkyä aivan arjen tasolla, yhden korttelin, penkin ja istutuksen kerrallaan. Kävelykatu ei ole vain tekninen liikenneratkaisu, jossa ajoneuvoille asetetaan kielto. Se on yhteisöllisyyden, kulttuurin ja paikallisen elinvoiman kasvualusta. Hyvin suunniteltu katu tarjoaa suojaa säältä, kiinnostavaa katsottavaa, turvallisia reittejä eri ikäisille ja paikkoja, joissa voi olla ilman ostovelvoitetta. Ihmisen mittakaava syntyyRead More →

Värikkäästi valaistu alikulkutunneli, jossa ihmiset kävelevät

Pimeyden kääntöpuoli ja arjen turvallisuuskokemus pohjoisessa kaupungissa Pohjoisen kaupungin talvi muuttaa tututkin reitit hetkessä. Päivänvaloa on vähän, lumi heijastaa valoa epätasaisesti ja iltapäivän hämärä saapuu jo ennen työ- ja koulumatkojen loppua. Silloin alikulkutunnelin, puistokäytävän tai risteyksen turvallisuus ei riipu ainoastaan siitä, kuinka monta valaisinta paikalle on asennettu. Ratkaisevaa on myös se, miltä tila tuntuu ja kuinka helposti ympäristön voi hahmottaa. Kolkko betoninen alikulku, jossa valo osuu vain kapeina laikkuina lattiaan, koetaan helposti välteltäväksi pullonkaulaksi. Jalankulkija saattaa vaihtaa reittiä, pyöräilijä kiihdyttää tunnelin läpi ja lapsen saattaja arvioi, onko paikkaan turvallista päästää yksin. Hyvin suunniteltu kaupunkivalaistus voi kuitenkin tehdä arjen reitistä selkeän, viihtyisän ja jopa odotetun osanRead More →

Sadepuutarha kerää vettä sateen kastelemalla kaupunkikadulla

Kun taivas aukeaa ja asfaltti hehkuu Kun rankkasade osuu tiiviisti rakennettuun kortteliin, vesi ei enää imeydy metsänpohjaan, niitylle tai puutarhaan. Se kiitää katoilta, pysäköintialueilta ja asfaltin päältä kohti ritilöitä ja putkia. Samaan aikaan tummat pinnat varastoivat auringon lämpöä, kasvillisuutta on vähän ja katujen ilmavirrat voivat heikentyä. Seurauksena on kaksinkertainen kaupunkihaaste: tulviva ympäristö sateella ja tukala lämpösaareke helteellä. Ratkaisuksi ei kuitenkaan tarvita aina yhä suurempia maanalaisia viemäriputkia. Putkiverkoston laajentaminen on kallista, hidasta ja tilaa vievää, eikä se yksin ratkaise harvinaisimpien rankkasateiden aiheuttamia tulvia. Hulevesien hallinnan ratkaisut voidaan tuoda näkyviksi maan pinnalle: sadepuutarhoihin, viherpainanteisiin, istutuskaistoille, puille ja läpäiseville pinnoille. Näissä bioretentioratkaisuissa luonnon oma hydrologia yhdistyy arkkitehtoniseen kauneuteen,Read More →

Kaupungeissa on yleensä todella hyvät mahdollisuudet päästä rentoutumaan taiteen parissa. Tällöin sitä suuntaa ensisijaisesti museoon tai taidegalleriaan; jonkinlaiseen sisätilaan, jossa taidetta on tarkoituskin ihastella. 2000-luvun edetessä ollaan kuitenkin havahduttu siihen, että taidetta ei kannata jemmata museoihin, vaan tuoda sinne missä ihmisetkin ovat: kaduille, kauppakeskuksiin ja ihan pysyvänä osana vaikkapa talon seinää. Nykyaikaan kuuluu ei vain taiteesta nauttiminen ihan sen itsensä takia, vaan myös taiteen käyttäminen mielenterveyden kohentajana. Taiteen terapeuttinen vaikutus on tunnettu jo pitkään ja sen käyttö yleistyy koko ajan. Kaupungilla, kotona, kaikkialla Kaupunkien lisäksi taidetta tuodaan nykyään myös kotiin. Yksi nykyajan taiteellisista valinnoista on tehoseinä, joka tapetoidaan usein komeasti, kun taas muut seinät maalataanRead More →

Suomalaiset ovat ympäristöystävällistä kansaa iästä ja toimenkuvasta riippumatta. Ei siis ihme, että Suomella on hienona tavoitteena olla lähes täysin hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä vuonna 2023 moderni kaupunkisuunnittelu huomioi entistä paremmin kaikki ympäristön esteettiset, ekologiset sekä muut viihtyisyyttä lisäävät seikat. Haluaisitko sinä olla kaupunkisuunnittelija? Olisiko tavoitteenasi asuinalue, jonka alueella asuvat ihmiset tekisivät yhdessä alueesta viihtyisän? Yhteistä toiminta voisi olla vaikkapa urheilukisojen, elokuva-iltojen, ruoanlaitto- tai käsityökurssin tai vaikkapa naamiaisten järjestäminen. Naamiaistarvikkeet arkeen ja juhlaan löytyvät helposti partyking.fi -verkkokaupasta. Eräs mukava vaihtoehto on pukeutua itse tekemääsi ainutlaatuiseen naamiaisasuun tai laadukkaisiin partyking.fi -verkkokaupasta saataviin asuihin. Verkosta löydät katseita keräävät naamiaisasut vaativaankin makuun Minkälaisen naamiaisasun sinä haluaisit?Read More →

Mitä kaupunkisuunnittelu tarkoittaa? Kaupunkisuunnittelun tarkoituksena on käynnistää ja ylläpitää erilaisia kaavoitukseen ja rakennettuun ympäristöön liittyviä projekteita. Ympäristö, jossa elämme pitäisi useimpien henkilöiden mukaan olla virikkeellinen ja viihtyisä. Kaupunkisuunnitteluun kuuluu läheisesti erilaisten viihtyvyyttä lisäävien toimintojen, kuten rakennusten sijoittelun ja kaupungin maankäytön suunnittelua. Viihtyisä asuinympäristö estää osaltaan asukaskatoa eli väen vähentymistä joltakin tietyltä paikkakunnalta tai asuinalueelta. Ihmiset muuttavat luonnollisesti sinne missä on työtä: hyvä työllisyys, tarvittavat palvelut, viihtyisä asuinympäristö ja virikkeellinen elinkeinoelämä ovat seikkoja, jotka painavat asuinympäristön valinnassa. Alueelle rakennettaville asunnoille halutaan myös hyvä jälleenmyyntiarvo, sillä Blok kukaan ei välttämättä asu koko ikäänsä samalla asuinalueella, vaan muuttaa pois ja myy vanhan asuntonsa mahdollisimman hyvään hintaan. Kaupunkisuunnittelu edistääRead More →

Kaupunkisuunnittelu voi auttaa monin tavoin lisäämään kaupungin asukkaiden viihtyisyyttä. Kerromme tässä artikkelissa muutamia näistä tavoista. Viheralueiden tärkeys Kaupunkisuunnittelussa pyritään yleensä suunnittelemaan kaupungit siten, että kaupunkien keskellä tai laitamilla olisi viheralueita. Tämä on todella tärkeää, sillä nämä alueet tarjoavat ikään kuin keitaita, joissa asukkaat ja vierailijat voivat levähtää kaupungin sykkeen käydessä liian stressaavaksi. Erityisesti lasten kanssa liikuttaessa viher- ja leikkialueet ovat tarpeen, sillä näillä alueilla lapset voivat liikkua vapaammin kuin keskellä kaupunkia. Samalla he saavat tilaisuuden purkaa ylitsepursuavaa energiaansa, ja esimerkiksi edessä oleva ostosreissu voi sujua seesteisemmissä merkeissä. Kaupunkisuunnittelulla näppäryyttä liikkumiseen Kaupunkisuunnittelulla voidaan myös vaikuttaa liikkumiseen ja sen näppäryyteen. Hyvin toimiva joukkoliikenneverkosto, riittävä määrä parkkipaikkoja, hyvätRead More →