Mitä kaupunkisuunnittelu tarkoittaa?

Kaupunkisuunnittelun tarkoituksena on käynnistää ja ylläpitää erilaisia kaavoitukseen ja rakennettuun ympäristöön liittyviä projekteita. Ympäristö, jossa elämme pitäisi useimpien henkilöiden mukaan olla virikkeellinen ja viihtyisä. Kaupunkisuunnitteluun kuuluu läheisesti erilaisten viihtyvyyttä lisäävien toimintojen, kuten rakennusten sijoittelun ja kaupungin maankäytön

suunnittelua. Viihtyisä asuinympäristö estää osaltaan asukaskatoa eli väen vähentymistä joltakin tietyltä paikkakunnalta tai asuinalueelta.

Ihmiset muuttavat luonnollisesti sinne missä on työtä: hyvä työllisyys, tarvittavat palvelut, viihtyisä asuinympäristö ja virikkeellinen elinkeinoelämä ovat seikkoja, jotka painavat asuinympäristön valinnassa. Alueelle rakennettaville asunnoille halutaan myös hyvä jälleenmyyntiarvo, sillä Blok kukaan ei välttämättä asu koko ikäänsä samalla asuinalueella, vaan muuttaa pois ja myy vanhan asuntonsa mahdollisimman hyvään hintaan.

Kaupunkisuunnittelu edistää erilaisia päämääriä

Kaupunkisuunnittelun tarkoituksena on huomioida ympäristön ekologiset, esteettiset ja kaikki viihtyvyyttä lisäävät seikat. Työllisyyttä edistävät seikat ja alueen rakennussuunnittelu ovat myös suunnittelu aina jo ennalta edistämään kunkin alueen viihtyvyyttä. Selkeä pohjakaavan avulla luodaan muun muassa tarpeellinen ja toimiva vesi- ja viemäröintijärjestelmä. Lyhyesti sanottuna, oikeanlaisen kaupunkisuunnittelun avulla estetään asukkaiden sijoittuminen tietylle asuinalueelle.

Esteetön ja ajanmukainen elinympäristö

Tehokas ja ajatteleva kaupunkisuunnittelu palvelee kaiken ikäisiä asukkaita. Kaupungeissa asuu lapsia, aikuisia ja vanhuksia. Oikeanlainen kaupunkisuunnittelu pyrkii tarjoamaan mukavan asuinympäristön lisäksi myös tarpeelliset terveydenhoidolliset ja muut elämiseen liittyvät palvelut. Nykyään yhä useimmille henkilöille esteetön asuinympäristö on jokapäiväistä todellisuutta. Jotkin valtion ja kuntien kiinteistöt suunnitellaan aina myös liikuntarajoitteisia eli esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvia varten.

Luonto ja kaupunkisuunnittelu

Luonto on tärkeä osa jokaista asuinaluetta. Luonto, ilmasto ja luonnon oma hyvinvointi otetaan nykyään tarkkaan mukaan jo kaupunkisuunnittelun alkuvaiheessa. Ilmastonmuutos on tosiasia kaikkialla maapallolla ja esimerkiksi tulvat, muut luonnonkatastrofit ja sen myötä tulevat sairaudet vaikuttavat sekä ihmisiin että alueen eläimiin. Huolella laadittu kaupunkisuunnittelu edistää siis kaikkien elollisten tasa-arvoa ja turvallisuutta.

Luontopohjaisiin ratkaisuihin kuuluvat muun muassa erilaisten luonto- ja virkistysalueiden parantaminen ja säilyttäminen sekä luonnon omaa ekosysteemiä huomioivat ratkaisut. Ratkaisut voivat olla muun muassa kosteikkojen tai viherkattojen rakentamista kaupunkisuunnittelun yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki säätelee mitä tehdään ja miten tehdään, jonka lisäksi yhteistyö eri toimijoiden ja viranomaisten välillä on erittäin aktiivista.

Nykyään on yleistynyt myöskin positiivinen käytäntö, jossa tietyn alueen tai kaupungin asukkailta kysytään mielipiteitä siitä, minkälaisena he haluaisivat nähdä oman asuinalueensa. Erilaiset asukaskyselyt palvelevat sekä asukkaita itseään että kaupunkisuunnittelun parissa työskenteleviä toimihenkilöitä ja viranomaisia.

Kaupunkisuunnittelun juuret ulottuvat historiaan

Suomen vanhimmissa kaupungeissa on aina ollut jonkinlaista kaupunkisuunnittelua eli kysymys ei ole mistään uudesta ilmiöstä. Vanhimmat kaupungit on perustettu jo 1600–1800 -lukujen taitteessa ja olivat tuolloin asuinympäristöltään melko samanlaisia. Eroavaisuuksia on aina ollut eli toinen kaupunki saattoi sijaita meren äärellä, kun taas toinen oli kaukana Lapin perukoilla taikka Sisä-Suomessa.

Kaupunki- ja asuinympäristön suunnitteluun kuului entiseen aikaan niin sanottu selkeä ruutukaava-alue, joka pohjautuu autonomian ja Ruotsin vallan aikaan. Haminassa on kuitenkin aina toimittu ympyräasemakaavan mukaisesti, jonka kyseinen kaupunki sai itselleen jo muinoin 1700-luvulla.

Suomessa kaavoitus jakaantuu kolmen eri tason mukaisesti eli yleis-, maakunta- ja asemakaavan mukaan. Yksityiskohtaisin kaavoista on aina selkeä asemakaava ja sen mukainen suunnittelu. Ympäristöministeriö ja Kuntaliitto ovat osaltaan aina vastuussa kaavoituksen ja asemakaavojen suunnittelusta ja niiden mukaan toimimisesta.