Nykyaikaisessa, modernissa kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon monia eri näkökulma, sillä pelkällä tilankäytön tehokkaalla suunnittelulla ei voida luoda kestävän kehityksen mukaisia kaupunkeja. Luonnon kannalta tärkeää on huomioida suunnittelussa kaupunkiekologia, sen ilmiöt ja prosessit. Apua kaavoitukseen ja ympäristöystävällisten kaupunkien rakentamiseen tarjoaa kaupunkiekologinen tutkimus, jonka avulla voidaan saada tietoa siitä, miten ihmisen toiminta vaikuttaa ympäristön ekologisiin prosesseihin. Tässä artikkelissa kerromem kaupunkiekologiasta ja sen eri osa-alueista, jotka on on otettava modernissa kaupunkisuunnittelussa huomioon.

Kaupunki ympäristönä

Kaupunkien lämpötilat ovat ympäröiviä maaseutuja korkeampia. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kaupungeissa taloja lämmitetään, sekä siitä, että rakennukset ja asfaltti sitovat lämpöä enemmän kuin luonto. Vähäisen kasvillisuuden vuoksi kaupungeissa on vähän varjoa, mikä osaltaan kohottaa kaupunkien lämpötiloja.

Kaupunkien sademäärät ovat suuremmat kuin maaseudulla. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi kaupunkien saasteista, kuten pakokaasuista, jotka toimivat tiivistymiskeskuksina edesauttaen sateen syntyä. Koska kasvillisuutta ei kaupungeissa ole niin paljon kuin maaseudulla, pysyy kaupunkien kosteustaso kuitenkin verrattain alhaisena.

Autojen pakokaasut ja muut saasteet aiheuttavat ympäristöön joutuessaan muun muassa vesistöjen rehevöitymistä ja maaperän myrkyttymistä. Rehevöityminen voi edelleen aiheuttaa muutoksia alueen kasvi- ja eläinkannoissa, esimerkiksi kalakuolemat ovat rehevöityneissä vesistöissä yleisiä. Saasteiden lisäksi kaupungeissa on muita saasteen muotoja, kuten melua ja valosaastetta, joita ei juuri maaseudulla esiinny.

Kaupunkien eliöyhteisöt

Lienee ilmiselvää, että koska kaupunkiympäristö poikkeaa niin paljon maaseutuympäristöstä, on myös alueiden eliöyhteisöissä merkittäviä eroja. Maaseudusta poiketen kaupungissa on poikkeuksellisen paljon tulokaslajeja, mutta toisaalta niiden populaatiot ovat hyvin usein pieniä ja toisistaan eristäytyneitä. Monet kasvit ovat löytäneet kasvupaikkoja erikoisista ympäristöistä, kuten esimerkiksi asfalttien raoista.

Eliölajien paikkaa kuvaava ekolokero on kaupunkiympäristössä väljä, ja lajeille onkin tyypillistä ekologinen joustavuus. Koska lunta on kaupungissa vähemmän kuin maaseudulla, eliöillä on mahdollisuus kasvaa ja lisääntyä pidempään kuin maaseudun eliöillä. Kaupunkien metsissä ja puistoisilla alueilla on viime vuosina noudatettu hallitun hoitamattomuuden periaatteella, mikä on johtanut siihen, että eri lajien määrät ovat monin paikoin kasvaneet.

Eläinten kannalta kaupungin tarjoama ympäristö voi olla omalla tavallaan helpompi elinpaikka kuin maaseudun villi luonto. Kaupungissa on helpompi löytää ravintoa, ja yleensä myös lajien välistä kilpailua on maaseutua vähemmän. Monet eläimet hyötyvät ihmisten läsnäolosta joko ihmisen pöytävieraina tai vaihtoehtoisesti ihmisen pöytävieraiden saalistajina. Jotkut eläimet, esimerkiksi monet linnut ja nisäkkäistä jänikset, ovat sopeutuneet kaupunkiympäristöön erittäin hyvin, mutta joillakin sopeutuminen on haastavampaa.

Tyypillisiä kaupunkiympäristössä viihtyviä nisäkkäitä ovat jäniksen lisäksi esimerkiksi jyrsijät, siilit, lepakot, näätäeläimet ja ketut. Lintulajeista yksinomaan kaupunkiympäristössä tavataan esimerkiksi kesykyyhkyjä eli puluja, haarapääskyjä ja räystäspääskyjä sekä pikkuvarpusia. Eri lajien läsnäolo voidaan ottaa huomioon kaupunkien suunnittelussa ja rakentamisen eri vaiheissa.