Eriytymisen estäminen osana kaupunkisuunnittelua

Eriytymisen estäminen osana kaupunkisuunnittelua

Kaupungin alueiden eriytymistä, eli segregaatiota, pidetään yhteiskunnallisesti selvästi epätoivottuna asiana ja on olemassa monia keinoja, jolla sitä pyritään ehkäisemään. Suomi on ollut pitkään voimakkaan segregaation ulkopuolella, mutta viime aikoina kehitys on ollut negatiivinen. Nopean urbaanin kasvun takia pääkaupunkiseudulla ja myös muissa suurimmissa kaupungeissa on havaittu segregaatiota, jossa syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset ja maahanmuuttajat keskittyvät selvästi omille alueille. Monessa muussa Euroopan maassa vastaavaa kehitystä on ollut jo vuosia ja sillä on ollut tuhoisia seurauksia esimerkiksi Ranskassa ja Isossa-Britanniassa, jossa segregoidut alueet ovat käytännössä usein tehokkaan valtiollisen hallinnon ulottumattomissa. Aihe on siis nykypäivänä hyvin relevantti, sekä yhteiskunnallisesti tärkeä. Eriytyminen on Suomessa selkeintä pääkaupunkiseudulla, mutta hyvin voimakasta myös Turussa.

Segregaation eri muodot

Eriytymistä tapahtuu monella eri tasolla, eikä se suinkaan aina ole haitallista. Esimerkiksi tietyissä kaupunginosissa vanhemmat ihmiset ja eläkeläiset saattavat olla selvästi yliedustettuina alueen asukkaina ja vaihtoehtoisesti toisilla alueilla asuu huomattavasti enemmän lapsiperheitä. Segregaatio ja alueiden eriarvoistuminen nousee haitalliseksi ilmiöksi silloin, kun siihen liittyy negatiivisia lieveilmiöitä, kuten rikollisuuden tai huumekaupan kasvua tietyillä alueilla. Lisäksi, Yhdysvalloissa on tutkimuksissa saatu tuloksia, jonka mukaan lapsuuden ajan elinympäristö vaikuttaa henkilön myöhemmän elämän sosiaalisen ja ekonomiseen asemaan, eli segregaatiolla on kauaskantoisia seurauksia. Segregaatiota voi mitata monella eri tapaa, mutta nykyaikana oleellisimpina virstanpylväinä toimii alueiden sosioekonominen ja etninen eriytyminen.

Estäminen vaikeaa

On selvää, että eriytyminen on yhteiskunnallisesti epätoivottu ominaisuus ja siihen etsitään ympäri maailman ehkäisykeinoja. Puuttuminen alueiden eriarvoistumiseen ja segregoitumiseen on kuitenkin erittäin vaikeaa, sillä se on hyvin kallista. Yksi keino olisi pienituloiselle väestölle uusien asuntojen rakennuttaminen ympäri kaupunkia. Tällä tavoin, yhdelle tietylle alueelle ei syntyisi liian suurta pienituloisten ryhmittymää. Segregaatio saa myös usein lisäpontta taloudellisten vastatuulten aikana, ja esimerkiksi viime laman aikaan monet pienituloiset ja töistä irtisanonut joutuivat muuttamaan halvemmalle asuinalueelle. Tämän estäminen valtiollisesti on vaikeaa, vaikka luonnollisesti tehokas työvoimapolitiikka edesauttaa työttömyyttä. Lyhyisiin taloudellisesti epävarmoihin aikoihin monet ovat myös hyödyntäneet yksityisiä rahoitusratkaisuja, kuten kuten Freedomrahoitus.fi-palvelua, jolla voi esimerkiksi varmistaa tiukan paikan tullen henkilökohtaisen talouden toimivuutta.

Vaikka nykyisten, valmiiksi rakennettujen alueiden segregaatiota on hyvin vaikea korjata tulevaisuudessa, sitä voidaan ehkäistä tietynlaisella asemakaavasuunnittelulla. Eriytymistä voi estää, mikäli eri sosiaalisessa asemassa olevat ihmiset eivät asu liian kaukana erillään ja etenkin niin, ettei suuria vähätuloisten asuttamia alueita rakenneta. Luonnollisesti myös talouspolitiikka vaikuttaa työpaikkojen saantiin, jolla voidaan ehkäistä työttömyyttä.

Erityisesti Helsingissä on huomattu, että kansanväestö on on vähenemässä alueilla, jossa on ennestään paljon maahanmuuttajia. Kehityksen estäminen on erittäin vaikeaa, sillä siihen ei ole olemassa tehokkaita työkaluja ja on todennäköistä, että Suomen kehitys segregaation suhteen on matkalla samaan suuntaan, miten se on muissa Pohjoismaissa. Etnistä segregaatiota ajaa usein kaksi tekijää; taloudelliset ja sosiaaliset syyt. Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina pienituloisuuden suhteen, joten jo tämän takia he todennäköisesti muuttavat alueille, jossa vuokrat ovat halpoja. Lisäksi monet maahanmuuttajat pitävät positiivisena sitä jos alueella on ennestään samasta maasta tulleita maahanmuuttajia. Usein alueelle syntyy myös paikallista kulttuuria tukevia yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka lisäävät alueiden vetovoimaa eri etnisyyksistä tuleville ihmisille.